Onnen ja surun pisaroita

Roosa nauha -kamppis 2019 starttasi ja sain kunnian olla mukana tilaisuudessa, jossa tän vuoden nauhan suunnittelija paljastettiin.

Roosa nauha on tärkee symboli todella tärkeelle asialle. Suomessa sairastuu vuosittain lähes 7000 naista rintasyöpään tai gynekologisiin syöpiin ja näistä rintasyövän osuus on 5000. Ihan järkyttäviä lukuja.

Onneks ennuste on nykyään pääosin hyvä, mut edelleen yli 900 naista menehtyy syöpään joka vuosi. Siks tästä muistuttaminen ja asian tukeminen on aina ajankohtasta. Itellä on siltäosin onni ollu matkassa, et ihan lähipiirissä ei syöpää ole diagnosoitu, mut asia koskee taatusti meitä kaikkia -tavalla tai toisella.

Roosa nauha on yks Syöpäsäätiön tärkeimmistä kampanjoista. Vuodesta 2005 alkaen se on keränny varoja rintasyöpätutkimukseen kaikkiaan jo yli 9 miljoonaa euroa ja tavoitteena on kasvattaa tukipottia miljoonalla vuosittain. Varoilla on pystytty kokoomaan 50 tutkimusryhmää ja aiheesta on tehty tähän mennessä 35 väitöskirjaa. Tutkimukset on käsitelly mm. perinnöllistä- ja agressiivista rintasyöpää sekä immunologisia lääkehoitoja. Työ on kesken ja ehkä se ei koskaan valmiiks tulekaan. Ja kun valtion tuet on vaan pienentyny pienentymistään, on lahjotuksilla entistä tärkeempi merkitys tutkimusten mahdollistamiselle.

Tärkeellä ja vakavalla asialla on lempeempikin puoli. Ennaltaehkäsevä valistus on karsee sanapari, mut oikeesti mitä aikasemmin sairaudet havaitaan, sen suurempi on todennäkösyys on niistä selvitä. Ja kun asiasta puhutaan ääneen, saattaa se edesauttaa myös jonkun omakohtasen tilanteen havaitsemista. Sikskin on hyvä, et vuosittain joku julkisuudesta tuttu kasvo tai kasvot antaa panoksensa kamppikselle suunnittelemalla Roosa nauhaan jotain uutta ja yksilöllistä. Aikasempina vuosina on nauhan suunnitellu mm. Duudsonit, Minna Parikka ja Anna Puu.Tänä vuonna nauhan suunnitteli karismaattinen ja upea näyttelijä Seela Sella ja keräyksen teemana on ’NÄYTÄ TUNTEESI, NÄYTÄ TUKESI’. Nauhassa kimaltelee hopeiset ilon ja surun pisarat, joita Seela itse kuvaili lanseerauksessa kyyneliksi.

Seelan sanoin: ”Aina ei tarvita sanoja toisen ihmisen tavoittamiseen, tunteet voi näyttää puhumattakin. Suuren surun keskellä sanat voivat olla riittämättömiä. Silloin läsnäolo on oikeita sanoja arvokkaampaa.” Hän myös painotti, että jokainen tuntee surun ja sairauden eri tavoin.