Bistro:”yksinkertasta ja kohtuuhintasta, ranskalaista kotiruokaa tarjoova rafla melko vaatimattomassa miljöössä”. Ainakin stadin kolme uusinta bistroa on kyl paljon muutakin eikä kotiruoka ihan ekaks tullu visiiteillä mieleen.

Uusia rafloja on auennu näist ihmeellisistä ajoista huolimatta ja hyvä niin. Se muistuttaa normaalin elämän olemassaolosta ja antaa myös valoo huomiseen.

Me koitetaan mun kumppanin kans käydä vähintään kerran kahessa viikossa ulkona syömässä vanhasta tottumuksesta. Totutun, arkee piristävän tavan lisäks nyt myös kyllä, et saadaan sitä tunnetta normaalista. Lisäks meille on tärkeetä kantaa oma kortemme kekoon support your local-hengessä. Ravintoloilla on ollu todella kovat ajat kuluneena(kin) keväänä. Ulkona syöminen on tehty turvalliseksi ja joka paikassa, missä ollaan käyty, on tää tilanne huomioitu todella hyvin.

Mut sit siihen ihanaan, ’normaaliin’ hetkeen.

Bistrot näyttäs olevan tällä hetkellä suosiossa ainakin, jos listaa stadin mielenkiintosimpia, vuoden sisään avattuja ja eniten pöhinää saaneita paikkoja. Me ollaan testattu frendien kanssa kolmea ja rakastuttiinkin yhteen. Tässä mun vähän ykstoikkosenkin ylistävät arviot.

Albina

Kun trendikkäälle Vallilan konepaja-alueelle aukes hotelli Folks, sen pohjakerroksessa alotti ravintola ja viinibaari Albina. Frendit oli postaillu instaan sieltä herkunnäkösiä annoskuvia ekoista kattauksista saakka, joten tänne oli ollu himo päästä jo pitkään.

Odotus palkittiin: keittiömestari Teemu Auran, sommelier Antti Paasosen ja ravintoloitsija Riku Stenrosin yhteinen proggis on mun mainioin raflakokemus Helsingissä vuoteen ja kaikki meni molemmilla testi-illallisvierailuilla nappiin.

Moodi on Albinassa ihanan rento, välitön ja lämmin, mikä pätee myös henkilökuntaan. Tarjoilija jakso hyväntuulisena veivailla meidän annostoiveita, vaikka koko kolmen hengen seurue ollaankin kaikkiruokaisa. Sisustus on paikan yleiseen fibaan sopiva, huolettoman letkee ja mutkaton.

Lista kuulosti herkulliselta ja hinnat vaikutti maltillisilta.

Alkuruoat menee itellä monesti pääruokien edelle, niin nytkin. Pöytään kannettiin ekalla käyntikerralla ihana tartar piimäkastikkeella (14€), lohipastramia (14€) ja paahdettua kurpitsaa savustetun jogurtin kera (12€). Super-hyviä kaikki, kurpitsa yllätti eniten. Pääruoaksi valikoitu peurawallenberg, jossa eritoten kastike vei tajun.

Kun Albinassa illastaa on risotto (10€) ehottomasti maistettava! Sen pääraaka-aine vaihtelee sesongin ja saatavuuden mukaan.

Toisella käyntikerralla pääruokana tarjottu kananpoikakin oli napakymppi. Jälkkäri, niin ku mulla aina, jäi melkein unholaan, vaikka Albinan tiramisu tosi hyvä olikin.

Kun hommat taas palaa eloon ilman poikkeusrajotuksia, tänne tullaan pian uusinta kierrokselle piiiiiitkän kaavan mukaan. Meillä on uus lempirafla.

Albina & Alexis, Aleksis Kiven katu 23, restaurantalbina.fi

Bistro Bardot

Ihan stadin ytimeen syksyllä ’20 avattu Bardot on Hans Välimäen luotsaama bistro.

Bardotin safkaa on moni ruokatoimittaja ja bloggari kehunu, joten odotukset oli korkeella. Me käytiin testaamassa paikka jo alku vuonna, siinä yhessä hetken saumassa ennen kaikkia kevään sulkuja ja säätöjä.

Tunnelma perjantaisena alkuiltana Bardotissa oli hurmaava: sisustus viehättää omaa silmää jo ikkunoista sisään kurkkiessa ja puhurituulen viileydestä oli ihana sujahtaa lämpöiseen saliin, keskelle ilosen hersyvää puheensorinaa. Ah, ku Pariisissa olis. Väkeä tuntu olevan paljon, mut turvavälit oli huomioitu pöytien asettelulla.

Pelkkä menun vilkasukin herätti nälän ja meidän pöytäseurue ois voinu valita siltä vaikka mitä -toisin sanoen kaiken. Ehtaa bistrosafkaa hienostuneella twistillä alusta loppuun.

Iloinen tarjoilija otti meidät lämpimästi vastaan ja oli muuten piristävää, ettei hän alottanu suosituksiaan ”meillä on hyvä ottaa alkuruokalistalta useampia pieniä annoksia ja jaettaviakin pääruokia noin 3/henkilö” -tyylisesti. Oon meinaa niin kyllästyny jaettaviin annoksiin ja siihen, et oma lemppari annos on ’jaettu’, ennen ku ite pääsen siihen käsiksi.

Valittiin listalta kukin eri setit, jotta juurikin pystyttiin napsiin pikkuset teisterit muilta. Yks pääruoista oli kyl jaettavaksi kahdelle.

Leivitetyt etanat (13€), haukinyytit hummeriliemessä (15€) ja tartar (18€) maistu kaikki ja pelkästään jo niillä sai tyydytettyy Etelä-Ranskan matkakaipuun.

Pääruoiksi valikoitu todelliset klassikot: kaverin tilaama meriantura (16,50€/100g) oli taidolla tehty, maukas ja just oikeen kypsynen. Siihen iski annoskateus, ku omat sinisimpukat (24€) oli valitettavasti aavistuksen pettymys: kuivahkot ja pienikokoset herkut kaipas makua, kun lientä ei ollu annoksessa nimekskään. Se on yleensä simpukkakattilan parhaus. Maku asioita, mut musta simpukoiden keitinliemessä pitää olla myös hyvä suola, mieluummin vähän överi ku vajari.

Jälkkäri-pavlova oli nätti ku kukkanen ja créme brûlee toimii aina.

Bardot rakensi kesäksi tunnelmallisen ja viihtysän terassin ravintolan edustalle (kuvassa vasta rakenteilla), joka tullaan kokeilemaan pian!

Bistro Bardot, Kluuvikatu 1, bardot.fi

Gillet *osa illallisesta saatu lahjakortilla*

Kasarmikadulla, legendaarisen Cantina Westin paikalle avannu Gillet on kunnianhimonen proggis. Ravintolakolmion pyörittämä kokonaisuus tarjoo elämyksiä historiallisessa miljöössä moneen tilanteeseen.

Mittavan remontin jälkeen paikka avas ovensa vuoden alussa. Pinta-alaltaan suureen ravintolaan mahtuu monta, erihenkistä tilaa jotka yhdistää korkee, lasikatettu sisäpiha. Fiilis yleisesti on kaukana nuhjusesta bistrosta, mut sellasena Gillet ei itteensä suoranaisesti taida markkinoikaan.

Ruokalista vaikutti täälläkin lupaavalta ja sen puolesta kyllä bistrossa tajuttiin olevamme.

Savustetut katkaravut (18€) mun on aina saatava, kun niitä tarjolla on. Gilletissä ne oli just mulle mieleisen savuset ja nää veitikat tuli Jäämereltä. Niiden kanssa tarjotun bloodymarydipin resen kirjasin muistiin, ihan tajuttoman hyvä yhdistelmä katkiksien kanssa. Niinku aiemmissakin testipaikoissa, myös täällä tartar oli vaan pakko testata. Gilletissä mausta tai koostumuksesta ei voi sanoo mitään moitittavaa. Täydellinen avaus!

Hiiligrillattu hummerin puolikas (25€) oli todella onnistunu, eikä se juuri muuta viereensä tartte, ku Gilletissäkin tarjottavan, yrttisen voisulan. Perinteinen ja kaikin puolin maukas bouillabaisse (25€) ei suuria makuyllätyksiä tuonu ja hyvä niin: monesti klassikoiden liika pimppaus vie ihan väärille poluille. Täs oli myös hyvä määrä kalaa muihin komponentteihin verrattuna.

Jälkkärilistalta valkkaamani veriappelsiini ja campari oli kokonaisuuden ainoo pieni pettymys, vaikkakin molemmista aineksista erikseen diggaankin. Ehkä odotin jotain monimutkasempaa, ku sorbettiannosta. Vastapainoks kumppanin nauttimat, karamellisoidut persikat ja ricottakerma oli täydellinen päätös illalle ja jätti uudesta tuttavuudesta hyvän mielen.

Gilletissä vois järkätä isommatkin juhlat, vaikka kyllä täältä löytyy intiimejä nurkkauksia kahden hengen romanttiselle illallisellekin.

Gillet Bar & Bistro, Kasarmikatu 23, gillet.fi

Olipas kolme eriolosta, mut pitkälti samojen ainesten nimeen luottavaa raflaa. Viinilistat oli harkitusti kohillaan joka kohteessa ja niihin on selvästi panostettu. Tosiaan, kirjotushetkellä elellään poikkeusaikoja, jotka ainakin pääkaupunkiseudulla jatkuu tavalla tai toisella kesän’21 alunkin. Kannattaakin ehdottomasti varmistaa aukiolot ennen varausta.

Rohkasen silti käyttään ravintoloiden palveluja, jotta ne on olemassa myös sitte, kun tää koko hullunmylly palaa uomiinsa. Lounastaa ja illastaa voi turvallisin mielin 🖤.

Bon Appétit

MIESKIN© 2021 ALL RIGHTS RESERVED