10.kerros

Illallinen saatu

Legendaarinen ravintola 10. Kerros avattiin mittavan rempan jälkeen taas kattojen ylle, Helsingin Sokoksen ja Original Sokos Hotel Vaakunan ylimpään kerrokseen.

Jokaisella on varmaan joku muisto ravintola 10.stä tai ainakin siitä todennakösesti on jonkunnäköstä tarinaa joskus kuullu. Ravintola on nähny monta vaihetta 40-luvun lopulla avaamisen jälkeen, joten kokemuksia ainakin riittää.

Itellä ekat mielikuvat ravintolasta on ajalta, jollon nykyään hotellivieraiden aamiaistilana toimivassa huoneessa tamppasin nuorena sällinä discoa. Nippanappa täysikäsenä ei paljoo ravintoloissa syöty, mut tanssittiin sitäki ahkerammin. Ajanmyötä on tanssilattia Kympistä kadonnu kokonaan, nimikin vaihtunu pariin otteeseen ja ainaki mä pidän täst nykysestä tilasta ja käyttötarkotuksesta kaikkinensa kyl paljon aiempia enempi. Osa kerroksesta on vielä remontin alla, mutta kaiken pitäs olla valmista loppuvuoteen mennessä. Jo nyt näyttää upeelta.

Paikassa on meinaa ihanan raikas ja valosa tunnelma. Elegantin selkee funkkis toimii edelleen ja ainakin omaan silmään 40/50-luvun henki on onnistuttu pitään läsnä taitavasti viimesimmän rempan jälkeenkin. Alkuperäset seinäpaneelit ja Tynellin valaisimet sekä Tapiovaaran tuolit ei ainakaan vähennä tätä tunnetta. Valoa on salissa enemmän, ku ikkunoista on poistettu teippauksia ja maisemaa muutenkin avattu entisestään. Stadin paraatipaikalta näkyy nyt keskustaa mahollisimman monelle ja moneen suuntaan. Tilan suunnittelusta vastasi sisustussuunnittelutoimisto Fyra Oy.

Vaik yleisilme onkin fiinin tyylikäs, toive on, et Kaivokadulta astuttas hissiin ja noustais kymppiin rennolla mielellä. Ruokailun lisäks voikin vaikka vaan chillailla kahvikupin äärella loungen nojatuoleilla tai nauttii iltadrinkit kaiken muun yläpuolella.

Mut safkatakkin toki kandee. Menulta löytyy hyviä ja helposti lähestyttäviä annoksia lohikeitosta pippuripihviin ja burgerista caesar-saldeen.

Me syötiin pressi-illallisella alkuun aina toimiva skagen ja savustetut, kokonaiset katkikset. Nam. Katkarapuja tilaan lähes aina, kun niitä vaan on tarjolla, vaik ne kuorittaessa sormiin kevyen tuoksun jättääkin. Annos oli sopivan kokonen, vaik rapua oli kahella tavalla. Pääruokana syötiin listan vege, punajuuriwallenberg & kasvisspydäri. Kasvispihvin seurana ja kostukkeena ois ehkä voinu olla tyyliin joku kermaviilikastike, vaik maut olikin kohillaan. Ja tosi hyvä ylipäätään, et entistä useemmin rafloissa kasvisannoksiinkin panostetaan. Suklaakakku toimii jälkkärinä aina, täällä sekin on vegaaninen.

10.Kerros oli kaikkinensa mutkaton, mut hienostunu kokonaisuus. Meen taatusti uudestaan ja mukana aion tuoda frendejäkin. Kympissä vois hyvin myös nauttii romanttisen dinnerin, nyt kun illat jo pimenee ja tähtitaivas antaa oman säväyksensä.

Kiitos tänkin kertaselle, hurmaavalle seuralle!

MIESKIN© 2020 ALL RIGHTS RESERVED

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s