Kaupallinen yhteistyö Go Israel

Lämpöä ja aurinkoa, upeeta arkkitehtuuria, herkullista ruokaa, kilometritolkulla hiekkarantaa, ystävällisiä ihmisiä, mystistä, uskontoihin kietoutuvaa historiaa ja rentoa elämää. Pienistä ennakkoluuloista huolimatta Euroviisujen isännöistäkin tänä keväänä hienosti suoriutunut Tel Aviv nousi kerralla mun yheks lempparikohteeks. Viikossa näki paljon, mutta paljon jäi seuraavaankin kertaan. Ja se on jo suunnitteilla, niin ihana kaupunki Tel Aviv on.

Ja miksi?

Ilmasto on täydellinen -ainakin keväällä ja alkusyksystä. Leuto merituuli pitää olon mukavana, vaik lämpömittari nouseekin helposti yli kahenkymmenen jo aamusella. Keskikesällä saattaa suomalaisittan olla jollekin helle jo vähän turhan tukalaa, mut silloin tietty esim. rantaelämä on parhaimmillaan. Välimeri antaa upeet puitteet kaikenlaisille vesipeuhauksille ja auringonotolle. Rantaviiva kulkee Tel Avivin uuden sataman ja suurten hotelliketjujen ohi aina Jaffaan saakka. Pituutta hiekkarannalla on kymmenisen kilometriä ja sen reunustaa kulkee lähes koko matkalta rantabulevardi. Yksi kaupungin suosituimmista rannoista, Hilton Beach, sijaitsee nimensä mukasesti hotelli Hiltonin edustalla promenadin pohjoispäässä. Se on jaettu kolmeen osaan tai kohderyhmään: ensimmäinen on niin ikään surffareiden biitsi, keskiosa gay-kansan ja viimeisin  koiranomistajille/koirille. Mitään selkeitä raja-aitoja osioilla ei tosin ole. Aivan pohjoispäädyssä on vielä aidattu rantakaistale, joka on uskonnollisille ryhmille.

Uida voi lähes koko rannan pituudella, jos vaan tuulet ei käy liian kovin ja rannat on ilmasia. Huhtikuussa vesi on vielä suomalaisillekin melko hilakkaa, mut jo toukokuun puolella paikallisillekin uintilämpöstä. Rannan lisäks rantakatu on kovassa käytössä. Ilta-aurinko luo Tayelet-bulevardille ihanan, omanlaisensa tunnelman, joka oikeen houkuttelee romanttisille promenaadille. Jo aamutuimalla puolestaan se täyttyy lenkkeilijöistä, pyöräilijöistä ja skuuttaajista. Sähköpotkulaudat on todella suosittuja täälläkin. Bulevardi on kätevä kaupungissa liikkumisen kannalta muutenkin.

Urheilu ja kuntoilu on silmiinpistävän suosittua ja ihmisvilinää yleisesti kattoen näyttäs, et jokainen kaupungin asukas pitäis ittensä hyvässä kondiksessa. Miten se on mahollista, ku valkosta pitaleipää mussutetaan päivittäin? Osasyy on varmaan niin ikään pakollinen intti, joka miehillä kestää kolme vuotta, naisilla vajaan kaksi. Siellä taatusti oppii kehonhuollon perusteet. Kunnon ylläpitämiseks kaupungissa on myös tosi paljon ammattitaitosia personaltrainereita ja lukuisia kuntoiluspotteja. Oman hotlanikin edustalla oli tasokas ulkouintikeskus saleineen. Tel Avivissa tottakai nauttii elämästä täysin siemauksin, vaikkei mitään jumppaa harrastaiskaan.

Ruokaa ei voi liikaa kehua. Israelilainen keittiö yhdistää taidolla eri makuja ja kasviksia käytetään tosi paljon. Itekkin söin viikon aikana enemmän vegee, ku mitä yleensä koko kesänä. Kasviksien kanssa on tarjolla usein kaloja. Lukuisat tahnat ja salsat antaa ruokaan ku ruokaan hyvää twistiä ja mausteita käytetään paljon. Tulista sapuska ei kuitenkaan ole. Ruokaan suhtaudutaan Israelissa intohimoisesti ja se kuuluu tärkeenä osana päivittäiseen elämään, arkeen ja juhlaan. Ruokakulttuuri pohjautuu pitkälti vanhoihin paikallisiin ja uskonnollisiin perinteisiin sekotettuna juutalaisten maailmalta mukanaan tuomiin vaikutteisiin. Monet maut on tuttuja Välimeren ja Lähi-Idän alueilta.

Ruokatoreja ja markkinoita on useita. Niissä on huumaava fiilis, esillä olevat tuotteet ja ilmassa keinuvat tuoksut oikeen houkuttelee kokkaamaan. Ainakin kannattaa käydä Carmel -ulkoilmatorilla, joka pursuu ruokaa, hedelmiä, mausteita, kukkia ja kaikenlaista krääsää. Siellä vierähtää tovi jos toinenkin, vaikkei kokonaisuus ookkaan muutamaa katua laajempi. Helteellä kandee ihmettelyn lomassa hörpätä vastapuristettu granaattiomenamehu. Täysin toinen ääripää on tyylikäs ja katettu Sarona -ruokamarkkina-alue, jossa herkullisten delitiskien lisäks löytyy paljon pieniä rafloja. Sarona on muutenkin kiva kaupunginosa vaikka kahvitteluun. Myös Jaffassa on markkinat, mut siellä myytävänä on eritoten second-hand kirppistavaraa, huonekaluja ja muita mööpeleitä.

Tel Avivissa syödään myös ulkona paljon. Arki-iltoinakin monet paikat on täynnä ja loistavia ravintoloita on lukusia. Matkaajan pitää ehottomasti kokeilla useessa paikassa, ja eritoten brekkareilla tarjottavaa shakshukaa, eli mausteisessa tomaattikastikkeessa kypsytettyjä kananmunia. Toinen must on kebabin tapainen shwarma. Monelle jo tuttujen tahinien, falavelien ja baba kanushien lisäksi löytyy taatusti monta uuttakin makuelämystä.  Lounaspaikkojakin on paljon ja suosituimmat annokset on nimenomaan herkulliset, mut usein myös todella tuhdit falafel ja shwarna. Niitä on tarjolla lähes jokatoisessa kadunkulmassa ja yks suosituimmista, Falafel Hakosem, on pienen kävelymatkankin väärti.

Ainakin sesonkiaikana illalliselle on hyvä varata pöytä etukäteen. Dinnerillä usein tilataan koko seurueen kesken jaettavia annoksia. Pöytä täyttyy nopeesti toinen toistaan herkummista pöperöistä – hummusta ja pitaleipää on tarjolla lähes aina. Kokeilet taatusti myös hummus masabachaa, jossa kikherneet on kokonaisina tahinissa, ei muussattuna. Nam. Edellä mainittujen lisäks maista vaikka äyriäisiä ja/tai kalaa mausteisessa chraime-tomaattikastikkeessa, grillattua, sumac-mausteista artisokkaa tsatsikin kanssa ja jälkkäriksi malabia, ruusuvedeltä maistuvaa maitovanukasta. Aterian pääteeks nautitaan usein kupillinen kuumaa vettä, jossa on tuhti kourallinen tuoreita mintunlehtiä. 

Moni ravintoloista toimii kosher-periaatteella (jossa liha- ja maitotuotteita ei nautita samalla aterialla jne.). Nykyään ravintolat myös merkitsee kosher-tiedon näkyvästi ulkokyltein. Hintataso on  ulkonasyömisessä aikalailla Suomen kaltanen, mut edullisestikin saa herkullisen lounaan tai illallisen, paikasta riippuen. Loistavia ruokapaikkoja on esim. Café Puaa (kävin lounaalla JA dinnerillä), tapaspaikka Vicky Christina, trendikäs Beit Romano (joka muuttuu illan mittaa suosituksi klubiksi) ja perinteisestä munatomaattiannoksesta tunnettu, mukavan rähnäinen Dr.Shakshuka.

Alkoholi ja sen kulutus ei oo Tel Avivissa mitenkään ihailtavaa, vaikka israelilainen viinikin on ihan kelpotavaraa. Känniääliöitä ei pahemmin näy. Uskonnon lisäksi toinen syy maltilliseen juomiseen on ehkä alkoholin hinta: lasi talon viiniä tai kalja ravintolassa on monesti 30-40 shekeliä eli about 10euroa, perusdrinkki baarissa voi hyvinkin maksaa 15€. Se ei kuitenkaan tarkota, etteikö telavivilaiset osais juhlia ja nauttia myös biletyksestä, päinvastoin.Yöelämä on itseasiassa todella vilkasta ja halutessaan pystyy bailaamaan viikon jokasena iltana keskustan lukuisissa baareissa ja klubeilla. Vaihtoehtoja on hotellien tyylikkäistä kattolounge-cocktailbaareista rajuihin rave-rälläköinteihin. Tel Aviv juhlii ja sykkii 24h ja in-klubit vaihtuu tiuhahkoon. Mut käy drinkillä vaikkapa The Bellboy -baarissa fiilistelemässä 20-luvun henkeä tai ihastelemassa auringonlaskussa kylpevää kaupunkia The Lighthouse-boutiquehotellin 18.kerroksessa. Sieltä välietappi The Drama-kattobaarille tai Sputnikiin ja illan edetessä pari tanssiliikettä Abraxas-klubin kiihtyvässä tahdissa. Gay-kansa nauttii alkudrinkit Shpagat–streetbaarissa. Kandee napata netistä oman matka-ajankohdan häppeningit. Mut pelkkää bailaamista en suosittele, ettei kaupungin muu tarjonta mee ohi.

Jaffa ja sen vanha kaupunki on hurmaava lisä Tel Avivin vetovoimalle -siellä hurahtaa helposti useempikin tunti jos ei päivä. Rantabulevardi päättyy Jaffaan, eli sinne myös kävelee Tel Avivin puolelta helposti. Oikeestaan Jaffa on nykyään osa Tel Avivia ja koko kaupungin virallinen nimi onkin Tel Aviv-Jaffa. Ne yhdistettiin joskus 50-luvulla. Ikäeroa kaupunginosilla on jokunen hetki: Tel Aviv perustettiin 1900-luvun alussa, mut Jaffa mainitaan raamatussa useaan otteeseen ja ensimmäiset kirjotukset kaupungista ylipäätään löytyy jostain 1400eaa. Kujia kulkiessa aistii vanhan, aikanaan merkittävän satamakaupungin fibat. Abrasha – puiston aukiolta avautuu kaunis näkymä Tel Aviviin.

Historian lisäks Jaffassa sykkii myös moderni elämä ja tossa aiemmin mainitsemani kirppisfiiliksen ohessa alueella on hienoja sisustusliikkeitä, muotisuunnittelijoiden showroomeja, artisaanipajoja ja taidegallerioita. Ja monta kahvilaa ja raflaa.

Arkkitehtuuri on monelle pääsyy matkustaa Tel Aviviin, eikä ihme. Euroopasta muutti Israeliin 1930-40 luvuilla sodan alta ja aikana arkkitehtiopiskelijoita, jotka oli saanu oppinsa alan suurilta nimiltä kuten Corbusier’lta, Mendelsohnilta js Hannes Meyerilta. Nuoret arkkitehdit toi kaupunkiin tietonsa, taitonsa ja kokemuksensa ja samalla he loi Tel Aviviin uuden, paikallisiin ilmasto-olosuhteisiin sopivan  suunnitelutyylin. Osa kaupungin keskustasta onkin rakennettu silloin tässä funkkis-hengessä, eikä taloja onneks oo purettu. Asiasta enempi tietävät määrittelee alueen tyyliä: ’Kuutiomaiset tai kaarevat muodot antaa valon leikkiä nokkelasti päivän edetessä talojen valkoisilla pinnoilla’. Bauhaus-korttelit on säilyny tähän päivään saakka poikkeuksellisen hienona kokonaisuutena, vaikkakin osin rapistuneena. Talo talolta niitä on kuitenkin hienovarasesti nyt alettu remppaamaan ja yhä useempi rakennus onki saanu uuden ilmeen -vanhaa kunnioittaen. ’Valkoinen kaupunki’ nimetiin Unescon maailmaperintökohteeksi 2003, mikä on entisestään nostattanu kaupungin arkkitehtoonista kiinnostavuutta. Monelle talot näyttää toki ihan perusrakennuksilta.

Ilmapiiri Tel Avivissa on kaikenkaikkiaan leppoisan huoleton, elämäniloinen ja hyväntuulinen. Monet kyseli mun lähtiessä, et miten mä uskallan reissata sotaisan ja epätasasen poliittisen tilanteen keskelle. Itelle ei kuitenkaan tullu kertaakaan matkan aikana turvaton olo, vaikka kuljettiin ihmisvilinässä suurimmaks osaks jalan. Välillä toki väenpaljous tuntu pohjosenpojalta hämmentävältä ja turvatarkastukset kauppakeskusten ovilla oudolta. Se on kuitenkin kaupungin arkipäivää, eikä parin metallinpaljastuskoneen läpikulun jälkeen nekään tuntunu enää kummalta. Tunnelman tekee ihmiset ja telavivilaiset on ihania, kohteliaita ja avuliaita, myös turisteja kohtaan. Ja siis oikeesti ihania -ainakin jokainen, jonka kanssa ite olin tekemisissä. Itelleni just paikallisten suhtautuminen elämään ja muihin ihmisiin merkkaa paljon, kun arvioin kohteen mukavuutta jälkikäteen oman lomanvieton kannalta. Tel Aviv myös markkinoi itseään avoimuuden ja suvaitsevaisuuden kaupunkina. Poliittista tai ei, sen vuoksi moni israelilainen seksuaalivähemmistön edustaja muuttaa kaupunkiin maaseudulta tai pienemmistä kaupungeista.

Uskonto ei korostu mitenkään erityisesti Tel Avivin katukuvassa tai päivittäisessä arjessa, mut Jerusalemissa kyllä sitäkin enemmän. Kun Tel Aviviin matkustaa, kannattaa ehdottomasti vähintään yksi päivä varata Jerusalemin retkelle. Kaupunkina se onkin ehkä enempi sitä, mitä Israelista tulee monelle ekana mieleen. Siinä määrin kaupungit eroo toisistaan, et Jerusalemista kerron erikseen lisää pian.Tässä ensikertalaisen fiilikset Tel Avivista ja sen parhaista puolista. Kaupunki sopii matkakohteeksi mun mielestä kaikille, jotka tykkää lepposan kuumasta rantaelämästä, hyvästä ruoasta ja historian sekotuksesta nykyaikaan. Ja kuten alussa mainitsin, seuraava oma matka on jo kovassa bläänissä. Kiitos Israelin Matkailu ja Spoilconcept upeesta elämyksestä!

Shalom!

©MIESKIN 2019 ALL RIGHTS RESERVED